2018: Ero

Saateteksti: Vuoden 2018 runojen blogaaminen jatkuu. Tässä eroaiheiset runot, jotka läpäisivät seulan vielä kahden vuoden jälkeen.

---

#128 Emme

En enää koskaan tee sitä
Etkä sinä tuota
Emme enää koskaan yhdessä
Emme ole enää me

#129 For-never-more

Loving you has, in its way

Felt like a fucking chore

It makes me more'n halfway glad

Facing the for-never-more

We went through the motions

Handled emotions properly

Now it's time to separate

The mental property

You can have the land I made

And the flowers in the field

You can have the little town

Where the smith makes his shield

I will take the summer nights

The wine and tender air

I will have your loneliness

This way, it's only fair

Loving you was as much beauty

As its thorns us tore

It makes it, perhaps, easier

Facing the for-never-more

#325 The Habitable Zone

There we stood, in the atmosphere

The narrow zone we can survive in here

In a blink of an eye

The whole of the sky

Exploded, and made us disappear

2018: Kamppailu

Saateteksti: Vuonna 2018 asetin itselleni haasteeksi kirjoittaa joka päivä yhden runon. Ja niin kirjoitinkin - laatustandardeja en asettanut, ja jos joku päivä jäi välistä, annoin tietenkin itselleni luvan korvata sen kirjoittamalla jonain muuna päivänä useamman. Ja niinpä kirjoitin 365 runoa vuonna 2018. Julkaisin niitä katseenkestävimpiä kerran kuussa Facebookissa, mutta tänne blogiin niitä ei jotenkin ole päätynyt. Kai niin isoa kasaa on vaikea perkaa.

Tässä kuitenkin vielä kaksi vuotta myöhemmin oman seulani läpi pääsevistä runoista ne kamppailuaiheiset. Numero runon edellä on järjestysnumero.

(Omasta mielestäni #170 on paras.)

--

#91 Entropy
When all the year is December
And every body is a member
After the fight
In the frozen night
We are a glowing ember

As we use beer as a medium
To break away the tedium
As our hearts beat
With the summer's heat
We are liquid helium

#98
Taas leirilauantai
Tuo lukko sattuu, ai
Hikoile silmiini, sempai

#133
Valoo vasten piirtyy
Vartaloni varjo piirtyy
tatamiin

#170
I want to be strong
I want to be young
I want to be brave
And mentally hung

I want to grow old
I want to go frail
I want to experience
Leaving a trail

I want to be fought
I want to be free
I want to be buried
Wearing my gi

#218
Niin nopeasti haipuvat
piirteet pimeään
Huomiseen ja eiliseen
en sijoiltani nää

On olemassa tänään,
vain tämä hetki, nyt
kun valopilkun taakse hukkuu
hahmo selkään kiivennyt

Oh Summer!

Saateteksti: Jotain on täytynyt kesästä jäädä käteen, ja tänä vuonna se näyttää tältä tietyin taiteellisin vapauksin. Ehkä mä joskus opin valitsemaan aiheeni paremmin, tai ehkä mä olen jo valinnut tämän elämän, enkä voisi mitään muuta elää.

---

O' summer! I wish
Thine warm embrace
Between my arms
And on my face!

O' summer!
Thine fire!

O' summer! Welcome
My poetry
I wish to bestow
My words on thee

O' summer!
Fly higher!

O' summer! Perish!
Thou fool me again
By promising sun
But giving the rain!

O' summer!
O' liar!

(The Next Time) I See You

Saateteksti: Aloin kirjotella tätä joskus Honbun kesäleirin aikaan, ja tavoitteeksi otin lähinnä tavumäärän yhtenäisyyden. En oo täysin tyytyväinen, mut en usko, että mitään on enää tehtävissä, joten here goes.

---

A strange kind of longing
For a mind to reframe
Next time I see you
I won't see you the same

My eyes will be older
And as well will your eyes
Next time I see you
Will I long to despise?

My blood will be fainter
So will your color too
Next time I see you
Will I ache for the blue?

My bonds will've shifted
And my chains have been cut
Next time I see you
Will I see you or not?

My Fucking Didgeridoo

Saateteksti: En viime vuonna julkaissut tässä blogissa yhtään mitään, vaikka kirjoitin yli 365 runoa ja yhden tarinan. Tänäkin vuonna oon kirjoittanut ahkerammin kuin niinä vuosina, kun tätä aktiivisemmin päivitin. Aika siis julkaista jotain. Tämä haki inspiraatiota parhaasta muusastani Johkusta.

---

Sitting at home,
Watching the view
Just playing my fucking
Didgeri-doo

Dog's fetching the shoe
Cat's slinging his poo
I'm playing my fucking
Didgeri-doo

Life is too dull
Lonely its lull
With just my fucking
Didgeri-doo

I'm winking at you
I'm pitching the woo
By playing my fucking
Didgeri-doo

Together at Yule
We shall just chew
And play our fucking
Didgeri-two

Minä olen (Kotiteollisuus)

Saateteksti: Ei mulla oo mitään sanottavaa tähän. Kotiteollisuus omistaa kaikki oikeudet alkuperäiseen biisiin jne.

---

Joku vaihtaa öisin tiedekuntiemme nimiä,
sisään otetaan lapsia, joiden meemejä emme ymmärrä,
kuka hiippailee pois akatemiamme liepeiltä,
HYY:n jonka kupeet huokuvat nyt ikuista kylmyyttä.
Ja sen mies, Otto, seisoo yksin TRU:ssa,
on munkki pudonnut, sima valuu hikisellä poskella.
Eikä mies tiedä mitä tehdä, mihin mennä nyt,
on sillä kylmä, kylmä kuten apuraha on.

Chorus:
Mutta minä olen ja elän ja hengitän,
yhtä suurta jumalaa, Intelligenziaa
Sen temppeleinä toimivat kapakat, YO-talot,
luennot, laskarit, seminaarin väliajat.

Katson ulos ikkunasta, en näe iloa täällä.
Levinneitä perustutkijoita, räkäisiä kurssiassareita.
Joilta kandidaatit ruinaavat yhden nopan kurssejaan,
jotka poistuvat Oodista, ennen kuin kukaan valmistuu.
Anna minulle sopimus, anna lupaus huomisesta,
lupaa etten yksin jää tähän tutkimusryhmään
Tähän päivään, jossa kaikuvat sikariportaan äänet,
jossa fuksikin kulkee kuolleena etsien gradupaikkaansa.

Chorus

Niin kaunis on putkiaivo,
niin raikas on kahvihuoneen jälkeinen tuoksu!

Kuka täällä komentaa? Ketä täällä totellaan?
Kahta suurta jumalaa, Ottoa ja Jarii,
joiden temppeleinä toimivat Meikku ja Metsätalo,
luennot, laskarit, seminaarin värivalot. (2x)

Chorus

"Hyvä, Jari! Anna palaa!"
(Toi oikeesti kuuluu alkuperäseen biisiin!)

Pattern

Saateteksti: Pitkästä aikaa voin sanoa, että tämä runo on nähnyt työtä. Oon pakottanut sitä muotoon niin paljon, että hädin tuskin tunnistan alkuperäisen idean sen alta. Tiedän, että voisin vielä pakottaa lisää - voisin esimerkiksi noudattaa englanninkielisen runouden tavujen painoihin liittyviä sääntöjä. En kuitenkaan tee sitä, koska jossain kohtaa on vain ymmärrettävä antaa periksi. Ja se on ihan hyvä.

--

I was looking for a difference
to separate you two
My heart was crashing onto him
as it once crashed on you

On the night you were last in town
he came to dance, you played
The rhythm warming up my blood
I listened as he swayed

Between the beats, inside the song
wrapped in the music's weight
my brain was working hard and strong
to differentiate

And then I felt it, finally
in the moves of his hips
The dots connected silently
in a million little whips

As I observed his passion and
devoured your devotion:
You will always be the music
but he is the motion