sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Merkitys

Saateteksti: Seisoskeltiin eräänä näistä kaunnista kevättalven päivistä Viljan kanssa tupakalla Psychologicumin edessä, ja taivas oli todella hieno. Siinä hiipi mieleen sellainen enteilevä fiilis, etenkin kun syksyllä edessä oleva psykologian siirtyminen lääkikseen ja kognitiotieteen siirtyminen humanistiseen olivat tuoreena mielen päällä. Se on suuri muutos tämän viimeisimmän lukuvuoden aikana muodostuneisiin rutiineihin itselleni, ja vähän pelottavaa aikaa erityisesti kognitiotieteen opiskelijalle. Kirjoitin fiiliksista snapshotin.

--

Siltavuorenpenkereen pitkä varjo lankeaa Merihaan ylle.
Taivaalla lentokoneen tiivistymisjuova alleviivaa juuri syttyneen tähden.
Auringonvalon gradientti lataa tunnelman merkityksellä,
kun jokin juuri tapahtumaisillaan oleva suuri asia enteilee saapumistaan.
Se väreilee tulevaisuuteen aavistuksia kantamastaan taakasta,
jakaen raskauttaan pidemmälle aikavälille keventyäkseen ihmisen kannettavaksi.

tiistai 7. helmikuuta 2017

Kolmas iteraatio

Saateteksti: On kulunut taas aika kauan siitä kun viimeksi Sain mitään Aikaan, joten dumppaan nyt tämän tänne. Tää oli pätkä jotain tajunnanvirtaa, jota koitin pakottaa muotoon (en onnistunut, kuten näkyy). Henkilökohtaisten reflektioideni pääasiallinen teema alkaneena vuonna on ollut kysymysten esittäminen, erityisesti tutkimus-sellaisten, mutta myös yleisesti prososiaalisena aktiviteettina. Koska kirjoitan pääasiassa typeriä rakkausrunoja, niin tämä on nyt aihepiiriltään vähän sellainen lällynlää-iskureplahomma, vaikka se ei kerätyn datan perusteella ajankohtaista omassa elämässäni olekaan. Nimi ei myöskään viittaa siihen, monesko versio tästä runosta on kyseessä.

--

Vastaisitko minulle,
jos utelisin
elämästäsi

Kertoisitko, kuka olit
mistä tulit ja
miksi juuri tänne

Jos haluaisin tietää
kuka nyt olet
osaisitko vastata

Avaisitko itsesi
ja näyttäisitkö
keneksi tulet

Mitä jos kysyisin
tulisitko häneksi
minun kanssani